moi.

Nyt on tullu kesä O_O ♥ Sen tietää siitä, ettei enää tarvi olla ruotsin kesäkurssilla, tyhmät kesäbiisit soi kaiuttimista, harrastetaan grilli-iltoja ja aurinko kutsuu kukat esiin. ;__; ihanaa..

Oon nyt ihanimmassa työpaikas ikinä! ♥ Meidän pikkukylän ihana ainoa valokuvausliike! Ah rakastan sitä. Vaikken mitää erityisen vaikeeta saakaan tehdä, oon oppinu ihan älyttömästi kaikkee :o (mikä tarkottaa sitä että haukun tekotaiteellista valokuvausta viel rankemmin ku ennen.......... o/ ) Ja te ette usko, kuinka vaikeeta on muokata mustavalko kuvia o_O Se on hirveempää ku yrittää saada täysin punasesta filmistä lähes normaalin väristä.... O_O

Mut oon tosi ylpee joka tapaukses, että mua on kehuttu siel :)) Ehkä mä sittenkin syön yliopistounelmani ja viivytän sitä amisvalokuvauksella, perhaps. Ainoo huono puoli tos työs on mun työaika, meen aamulla, oon koko päivän ja pääsen illalla kotiin nukkuun :o Mut oonhan mä nytki ehtiny olee kotona jo ruthinaalliset 3h :''''D

Mul on ikävä seuraa ;____; Minä haluta kävelylle aurinkoon nyt heti. xP senkin tyhmät xP Hengaan puistoon kattoon auringon laskua tuulessa, anyone? Ääh. haluun lukee ihania blogeja ja istua rannalla syömssä kirsikoita. Haluun mennä opiskelee valokuvausta harrastukseks :o ööööh.....

Kultainen aurinko

Koska loma on jees, ja Punavuoren jossain koulussa sattui oleen avoimet ovet, mä ja äiti päätettiin käydä poikkee Eetun jakunompelukoulussa :D

Matka alko nätisti, kun ikkuna oli jäätynyt. Plus talviaurinko on ihana ♥__♥ Eilenki joku sai kestää, kun revin kädestä ja osottelin iltataivaalle punasta aurinkoo ja huudahtelin ihastuneena.

Kultanen ja punanen aurinko on kaikkein kauneimmat. Harmi ettei se kulta tallennu kameralle yhtä kauniisti. Mutta te tiedätte miltä se näyttää, kun huone täyttyy kullanhohdosta kylmänä talvisena aamuna, kun aurinko pitkän ja masentavan joulu- tammikuun jälkeen näyttäytyy jälleen.

Tässä tää Eetu nyt sitten on. Ja jakkukangas jonka saumalle se jossain vaihees kiros kahdella kielellä. Äidin onneks me satuttii just sillon olee kiertää kokkipuolta ja maistelemassa lohivoileipiä, friteeraattuja banaaneja, munakokkelia, jotain fetapiirakkaa ja pikkuleipiä. Tässä vähän kuvia kondiittori puolen 3vuoden opiskelijoiden taiteiluista o/

Pelkästään tän takia mä voisin hakee kondiittoriks.

Pure sugar. Wait, what? No plastic?

Sitten käytiin myös kattomassa modistien ja vaatetusihmisten muotinäytös. Eetu oli tehnyt sinne yhen mekon, se oli mun mielest ihan älyttömän hieno! Semmonen harmaa-valkonen-upee. En kyl ottanu näytökses yhtään kuvia, mutta voitte halutessanne kysyä Eetulta kuvaa tai kuvausta kyseisestä vaatteesta. Eetu vaan ei tykänny näytökses mekosta, koska makko oli mittatilaustyönä toiselle henkilölle, ja mallilla ei teitenkään ollut samaa ruumiinrakennetta. Tässä tapauksessa: Eetu: SILLÄ MALLILLA EI OLLU HARTIOITAAAA!!!!!!! ARG!

Jeps se on paperia. Mutta MIKSEI MULLA OLE TOLLASTA VANHOJENTANSSIPUKUA???!!! yhy. Eetu kun esitteli noita töitä, niin sanoipa itsekkin, että jos olisi suunnitellut mulle vanhoihin pukua, se ois ollu jotain ton tyylistä. Ja Eetu ois ihan kiksessä suunnitellu sitä :D

Modistien tuotoksia. Eetu päätti että mä tulen tonne opiskelemaan modistiksi. Just, muotinäytöksen jälkeen en ollu niinkään varma, en tykänny oikee niistä hatuista. Ei pahalla, mut ne oli....hattuja.....sellasia....Tollasia ku noi tos taustalla. Mummelit tykkää -hattuja :'D Tän kuvasin koska tosta tuli jotenkin mieleen 30 Seconds to Marsin video. Ja video on kiva, sensuroiti koska youtube ei tue muuta. (ja nyt ku katon tota videoo uudestaa, nii siin on erilaiset pupunkorvat, mut tuli vaan mieleen o/ Ja ah....*sensurointi* )
Ja tajusinpas vasta nyt, miks toi vaaleenpunan hattu tossa vasemmalla, jota en sit jaksanu kuvata, näytti tutulta. Koska se näyttää Cielin hatulta Kuroshitsujista.

Kävimme myös syömässä ja yllättäen kun istuttiin siinä Moona sattui istumaan viereiseen pöytään ^^ Oli ihana nähdä. En ollu musitanu tarkallee missä koulusa Moona on, mut ajattelin et se saattaa olla kyseinen Punavuoren koulu, koska siellä oli se sisustus joku ja vaatetus joku, mistä Moona oli puhunu ^^ JA TITTITIDII!! Löysimme toisemme :3

Ja ennen kotimatkaa käytiin ostamassa mulle vanhojentanssimeikkejä, unohdettiin ostaa käsikoru. Sit ku sekin löytyy niin asu on valmis!

Kaupungin lapsi suljettuna laatikkoon.

Part one.

Mä oonpas täs viikolla kipeenä, joten mulla on hyvin aikaa maata sängyssä, nousta lueskelee blogeja, mennä takas peittojen alle. Mut tässä vaihees ei uni tullu enää :< Aloin miettii kaikenlaista siinä ku yritin nukahtaa. Ja koska nukkumatti (!) ei silti suvainnut saapua, päätin et YHYYY HALUUN KIRJOTTAA TÄSTÄ TYPERÄSTÄ OLOSTAAAAA! ! ! ! MEEN KIRJOTTAAN BLOGIIN SIITÄ NIIN ETTÄ KAIKKI SAA VARMASTI TIETÄÄÄÄÄÄÄÄ ! !  ! ! ! !
Joten~

Mulle tuli hirvee hinku lähtee treelle tai johki ostoksille. Mä halusin päästä tuhlaa paljo rahaa, ja ostaa kaikkee kivaa. (materialismionnellisuus ♥ ) Harmi vaan, et koeviikko on tulos, muuten voisin ihan täydellisesti lähtee nyt vkl treelle shoppailee. Mut mä halusin myös, että mun on tietynlaiset kengät (joita en tietenkään omista,) ja mä halusin että sataa lunta (ihan pikkusen epätodennäköstä viel täs vaihees,) ja että mun hiukset ois kivasti (mitä ne ei oo, koska pitäs leikata uudellee ja värjätä ja jotenki suoristaminen ei tunnu toimivan niihin enää =.= ) JA mä halusin viel et joku lähtee mun seuraks (inhoon jos oon shoppailemas jonku kans, pitää vaan odottaa koko ajan sitä toista, tai se valittaa ku mua pitää odottaa, ja tehä koko ajan kaikkia kompromisseja.)

Huhhuh. Johan oli ideat. Ehkä mä voisin jotenkin karsia noita niin, että niist tulis edes jotenkin mahdollisia, eikä kaikki kumoutus samantie xD Koska oon edelleen aika lusmu, enkä siitä parannu, niin en kuitenkaan lukis kokeisi ihan hirveesti viel tänä vkl, ehkä jotain matikkaa pikkuse, mut oishan mulla aina se toinen päivä jäljellä. Sit semmoset ihkut kengät voisin esim. ostaa sieltä, jos vaan löytyy (tarvin muutenki uudet talvikengät :< ) Sit noh... Ehkä mä selviän, vaikka ensilumi satais jonain muuna täydellisenä hetkenä. Mulla vois olla seuraa sen aikaa ku käytäs kahvilla. Ja hiukset voi ajaa pois, nii ei siitäkään mitään ongelmaa o/

Mua oikeesti nyt vaan niin ärsyttää se, että mä asun täällä kaalimaassa, kaukana kaikesta =.= Koska. Mä. Haluan. Asua. Kaupungissa. ja vali vali yhy yhy mee kotiis ja hanki elämä -.- Ja mihin tälläkin vuodatuksella päästiin? ei mihinkään.  Kunhan ilmaisin jälleen inhoani asua paikassa jossa ihmisä näkee hyvällä säkällä 3 tunnissa, ja nekin oman perheen jäseniä.. -.-

Vähän ajan päästä:

NONIIN!!! Ja nyt mä oon taas viettänyt tässä suunnilleen tunnin ja selaillut jälleen kaikkia ihkuja blogeja ja kattellu upeita kuvia, mis kaikil kauniil tytöil on ihanat hiukset ja söpöt vaatteet ;___; minäkin haluun.....? JOTEN seuraava kuumehuuruinen idea: HA!! koska mulla meni hermot mun hiuksiin, ja haluun kovasti muuttua jotenkin, ärsyttää tämä nykyisyys, joten menen ja värjään hiukset tänään?? miten ois?? eh? EH??!! JA vielä kirsikkana kakun päälle: minähän lähden kierteleen kaupungin vaate/asuste/tavara tarjontaa tänä viikonloppuna! moimoi kokeiden hyvät numerot, mitä en kuitenkaa ois saanu!

Parin päivän päästä:

Noniin, moikka taas o/
Pääsin sitten perjantaina menee Tampereelle, ku isi oli menos, nii sen kyydissä. JA SITTEN OUTI SHOPPASI PALJON JA TUHLASI AIKA PALJON RAHAAAAA ♥ ♥ Ja aaaaah.... Siit tuli hyvä fiilis :''''D

Eli siis: Menin perjantaina, joten mulla on hyvin aikaa koko vkl nyt sit kumminki esittää ahkeraa ja lukee kokeisiin. Mulla oli uudet hiukset, ja ne oli ihan kivasti, ku oli semmonen hassu panta päässä :P Lunta ei satanu, mutta sain sit lopulta kuitenki seuraa shoppaamaan, ja muutenki :D Shopatessa, se ei haitannukaan sitten, ku periaattees änkeydyin kahden ihmisen seuraa, jokka oli keskenään Treel, nii ne vaa roikku mun peräs ja jatko juttujaa ja mä kävin välillä selittää niille kuinka ihkua mulla on, ku löydän kaikkee kivaa. Ja sit kauppojen välillä juteltii kivoja, ja syötii, ja kivasti tuli viel mielipiteitäki, että hei toi on aika kiva? -Oota, oota, ei. xD  Mut niitä uusia kenkiä en sit löytäny viel :< Mut onneks niil ei oo kiire, ensilumi ei ehkä sadakaan ihan vielä.

JA SITTEN PARTYHARD KUVAILUJA MUN OSTOKSISTA JA MUN HIUKSISTA XD
eli kuvat tänne loppuun, ladys and gentlemen~

Tässä minulla on uudet hiukset, Itse sanon niitä syksyn värisiksi. Koska taisi olla viimesyksy kun The Gazettelta tuli joku uus pv, niin siinä kaikki oli yhtäkkiä värjänny samanlai vaaleenruskeeks hiukset kun minä nyt >:D

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ja tässä ovat minun ihanat uudet vaatteeni; tommonen tosi kaunis musta paita, tosi siisti punanen kauluspaita, tosi nätti harmaa t-paita, tosi suloset korvaläpät ja tosi ihana käsikoru :33333 ME LIKESSSSS!!!! ♥ ♥
ja tähän kaikkeen taisi mennä rahaa suunnilleen... vähä päälle 80€ ehkä?

Nautitko kanssani lasin unelmaa?

Part one.         Mennään heittään kylää

Mä en ollut ikinä tykänny tästä kaupungista yhtä paljo. Aluks olin ollu vähä vastahakoinen lähteen, mut koska mulla piti olla asenne, lähdin ekana suuntaan pihalle. Valitsin paikkani takapenkille.

Eka asia, jota en vihannut tänä yönä oli kuu. Se loisti kirkkaana ja keltaisena taivaalla. Se ei ollu puolikuu, eikä se ollu sirppi, mutta se oli kaunis. Muut jutteli jotain, mut mulla oli tylsää, niin kattelin vaa ulos pimeeseen kesäyöhön. Mä en muistanu millon viimeks olin pimees yös. Monta kuukautta sitten. Olin unohtanu kui rakastan pimeyttä.

Me vaan ajettiin. Lopulta lähdettiin vahingon seurauksena hieman kauemmas. Tie oli pitkä, avasin ikkunan kokonaan. Tuuli sotki mun hiukset samalla kun vedin keuhkoni täyteen viileetä kesäyötä. Tehtiin u-käännös ja mentiin takas. Oltiin oltu kaukana, muttei riittävän.

Kuu osu jälleen mun silmiin. Kaiuttimet laulo, että yöllä järvellä voi kävellä kuuta pitkin. Ajettiin just sillan yli. Vauhti oli paljon yli sallitun. En kuullu mitä muut puhu, musiikki tai tuuli huusi korviini.

Vähän ajan päästä huomasin, et alettiin päätyy rannan suuntaan. Mä kysyin olinks mä oikees. Perillä mä nousin innoissani autosta ja lähdin käveleen rantaa kohti. En odottanu muita. Halusin riisua kengät, et voisin koskee veteen.

Kuulin takaa juoksuaskeleita ja me kilpailtiin. Laituri oli maali, mut mä juoksin innoissani sen loppuun. Laituri oli pitkä, se ei ehtiny sammuttaan mun iloo, kun tyyni vesi mun ympärillä vaihtu.

Oltiin kaikki siel laiturin pääs. Mä riisuin vaatteita ja pudottauduin laiturilta. Muut sano, et vesi oli kylmää, mut mä en kuunnellu. Mä uin jo kuunsiltaa kohti. Mitä lähemmäs mä sitä pääsin, sitä kauemmas se pakeni. Vesi oli yhtä tummaa ku yö. Sillon mä rakastuin hetkeen. Kuka oli osannut tuoda mut tänne sanomattoman haaveeni luo?

Mä vedin mun keuhkot täyteen pimeyttä samalla kun vesi kietoi mut lämpimään syliinsä. Olinko mä onnellinen? En. Mä elin unelmaa.

Liian lyhyen ajan kuluttua mut päätettiin jättää sinne järveen, jos en sais kuivia vaatteita päälleni ja sais itteeni autoon. Vastahakosesti mä nousin unesta ja puin loput vaatteet päälleni. Kengät kädessä mä kävelin rantaviivan syvempää puolta autolle.

Autossa yö puhalsi taas mun hiuksiin. Mä nojasin ikkunaan ja nautin. Kerran muut yritti herättää mut, mut ne oli erehtyny. Yö kuivas mun kihartuvat hiukset samalla kun mun haave alko lähestyy loppuu. Tuuli puhalsi joitaki kyyneliä mun silmistä. Painoin mun kasvot hetkeks mustaan pehmeeseen neuleeseen joka verhos mun käden.

Vielä viimenen mutka ja hidastus. Mä astuin autosta täysin erilaiseen yöhön.

Part two.         Illallinen

Saavuin kotiin nälkäisenä. Menin keittiöön tekemään ruokaa. Otin kaapista patonkia, nostelin pöydälle tomaattia, kurkkua ja salaattia. Halkaisin leivän ja tein siitä nopeasti hienon aterian. Vaikka siitä ei tullutkaan kovin kaunis, se olisi myöhemmin osa suurempaa täydellisyyttä.

Kietoutuneena rakkaalta lainattuun lämpöön kannoin ruoan ulos. Viileä ilta-aurinko tervehti minua. Etsin täydellistä paikkaa vain hetken. Seuralaiseni osoitti ainoaa paikkaa joka ei ollut varjossa. Istahdin tuolille kasvot kohti kirkasta seuralaistani. Asettelin ruoan ja kirjani pöydälle ja aloitin aterian.

Havahduin kirjastani, kun seuralaiseni puhutteli minua. Se huomautti kohteliaasti, kuinka hyvää ruoka oli. Se ihasteli kauniita kukkia ja isäni rakentamaa vesiallasta. Altaan vesi laineili hienoisessa tuulessa, ja siihen tuomani vaaleanpunaiset ruusut tanssivat aalloilla valssia.

Hän kertoi kuinka oli viettänyt koko päivän tuulen kanssa. Vieläkin hänen hienot kuiskauksensa kutittelivat korvaani ja leikittelivät hiuksillani. Kiedoin ruskeaa ruudullista takkia tiukemmin ympärilleni, vihjaten että halusin pitää seuralaisen itselläni tämän hetken. Emme tarvinneet tuulia tänään.

Ikuisuudelta tuntuneen ajan kuluttua havahduin koleaan yksinäisyyteen. Seuralaiseni oli lähtenyt. Tuuli oli jäänyt luokseni, ja oli jopa uskaltautunut hiukan lähemmäs. Hän juorusi minulle kuinka seuralaiseni oli varmaankin loukkaantunut, kun en ollut suonut hänelle edes hetkeä huomiostani. Hän valehteli.

Olin nauttinut seuralaiseni lämpimästä katseesta pöydän yli. Olin nauttinut kuinka hän huomautti, että on olemassa hetkiä, jolloin maailmaa ei pilaa mikään. Olin nauttinut siitä hetkestä, kun rakastin maailmaa.

Silti maailma ei rakasta sinua takaisin samalla lailla kuin minä teen.

Päätin lähteä ja jättää tuulen yksin. Eihän minulla ollut syytä jäädä, puu oli heittänyt varjonsa paikalleni. Kävellessäni pois huomasin seuralaiseni kurkistelevan salaa sen oksien lomasta hymyäni.

Haluatko todella elää unelmaasi?

Part one.

Koska olin luvannut tehdä listan 101 faktaa itsestäni (alunperin 1001, mut sain ruinattua sen pienemmäks :P ) Siinä kun kirjottelin kaikkia typeriä asioita itsestäni (mm. että en tykkää kirjottaa lyijytäytekynällä) ja jossain vaihees aloin miettii tulevaisuuttani.

Ajattelin et mun tulevaisuus on sellanen, että oon lukiossa, opiskelen siellä ahkerasti (joo, ihan varmasti.....) kirjotan ihan kivasti jokkut arvosanat. Sit samalla harrastan soittamista, itse asiassa kahta soitinta, eli soittotunteja ois 3x/viikko. Joka päivä harjottelisin vähintää 45min läksyjen ja muiden lisäks. Sitten parin vuoden päästä, samalla kun luen kirjotuksiin, suoritan ainakin toisesta soittimesta tutkinnon läpi. Eli lots of training. Ja mä todennäkösesti kuolisin jossain vaihees. Eli ei pidetä tätä kovin todennäkösenä vaihtoehtona. (ihan vaan koska en tuu ikinä opiskelee ahkerasti.....)

Noniin, otetaas uusiks. Millanen mun tulevaisuus realistisesti ois: Heräisin tietenki (lähes) joka päivä kouluun kivasti. Oon siel tunneil, selitän omiani jos kukaan ei kuuntele, jos hyvin käy, joku saattaa vastatakin mulle jossain välis. Todennäkösesti vältän läksyjen tekemistä mitä täydellisimmillä syillä (en ehdi, mun on pakko olla nyt koneel, muuten mun sosiaalinen elämä kärsii. Tai otan kirjan esiin, silmäilen tehtävää, totean että liian vaikee ja heitän kirjan takas reppuun.) Harrastuspuoli menis sillä, että ajattelen joka päivä, että joo-o pitäis harjotella. Äiti tulee sanoo et Outi mee harjottelee. -No en mee nyt kun käsket, en tee jos käsketään (lapsi ♥ ) Sitten vahingoks joku päivä saatan vähän harjotella. Soittotunneilla mulle sanotaan, et oon lusmu ja pitäis harjotella jos haluun päästä läpi. Mut mä en tiä haluanko.

Ja unelma ois tämä: Käyn ehkä lukion. Kattoo jos jaksan. Tai sit kehittelen jotain muuta (valokuvaus ois unelma :3 ) Jos käyn lukion, se menee samanlai läpi ku tuossa realistinen -osiossa. Mut jos pääsisin jonneki muualle opiskeleen jotain mikä mua oikeesti kiinnostaa olisin jopa aktiivinen. Lopettaisin samantien soittamisen, koska muahan ei sinänsä kiinnosta se ollenkaan. Tykkään soitella pianoo aina välillä huvikseni, mut en muuten. Joo tässä jäis kuulkaas saamatta musiikkiopistosta saatavat lisäpisteet (jos ikinä haen mihinkään yliopistoon... eikä niitä varmaan ees tarvittais siel.... tarviiko valokuvaajan osata soittaa? ) Mut voivoi, mua ei haittais.

Sitten mulla ois kaikki viikot ihan tyhjiä, koska läksyjä en tekis vahingokskaan, joten voisin opiskella ittekseni jotain mikä mua kiinnostaa. Jos te ette vielä oo arvannu, mä oon kovin kiinnostunut japanilaisesta kulttuurista jne, niin haluisin opetella japania. Eli voisin omatoimisesti hankkia jonkun japanin kielen alkeet -oppikirjan ja harjotella sieltä :P Ja sitten mulla ois kivaa. Olis vapaata aikaa, ja kumminkin mielekästä tekemistä, kun tulee tylsää.

Ja tässä kohtaa, hyvät naiset ja herrat, tulee vastaan ongelma-kohta. Te näätte kuinka hyvin ja yksityiskohtaisesti mä oon suunnitellu unelmani. Ja se on kaikki viel ihan realistisesti toteutettavissa. Mikä mua estää siis? NO KAIKKI!!!! >.<!!! En mä uskalla tehdä asialle mitään. Nyt mä iloisena kidun nykyisessä elämässäni ja saamattomuuttani vain haaveilen kaikesta miten asiat vois olla.

Minkä takia on niin vaikee seurata unelmiaan, vaikka ne ois täydellisesti suunniteltu, kaikki mahdolliset huonot puolet huomioitu ja silti haluis edelleen elää unelmaansa? Siinä ei estä muu kuiin just se kaikkein pahin, minä itse. Eihän kenelläkään muulla ois mitään asiaa puuttua mun elämääni, muilla ei oo sananvaltaa siinä asiassa. Mä toistan tätä nyt viel ihan muuten vaa. Haluis elää omaa unelmaansa, ja ainoo joka sen tiellä on, on sinä itse. Masentavaa.

Just nyt mä yritän koko ajan miettiä, ja psyykata itteeni, et jos mä oikeesti haluan elää unelmaani, miksen eläis. Mä mietit tätä asiaa ittekseni jo aikaa sitte, ja kirjottelen siitä tännekin vielä, enkä edelleenkään oo varma mitä mä voin tehdä. Pelkkää epäröintiä mun koko unelmani. Ihanaa.

Mä en tiedä, mutta ehkä mä jossain vaiheessa rohkaistun, ja uskallan tehdä asioille jotain. Mä haluaisin, mutten tiä uskallanko. Ja päätöksen hetkellä alan miettii, että oliko se asia jota kutsutaan unelmaks, se kun haaveilee jostain mahdottomasta.

Part two.

Mulla oli kavereita kylässä:

suttusuus on jees nii ei näy ilmeitä :P

this is war you know.. muroilla.........

koristellaan toi, niin se ei suutu vaikka pöllittiin toi

MS YASA the agent, you know.

Kun mä sanon "spektaakkeli" te taputatte!

desucon 2011

Pakollinen bongaa itsesi tästä -kuva

Koko perjantai oli pelkkää ajan tappamista siihen asti että kello tuli 15 ja lähdettiin asemalle oottamaan bussia. Ikaalinen -Tampere bussi oli kivasti myöhässä 20min, mutta onneksi se ei haitannut meidän matkustamistamme, Tampere-Lahti bussi lähti vasta puolen tunnin päästä. Bussissa istuminen oli lähinnä ajan tappamista myös, joten on ilmeistä, että kun tuttuja paikkoja alkoi pystyä bongaamaan bussin ikkunasta, tunnelma alkoi parantua.

Ja vihdoin tunnistettiin linja-autoasema ja kaverit siitä pihasta. Kaisa hyppi mun vieressä, kun odotettiin että pääsee juokseen bussista ulos. Ja Kaisahan juoksi. Samoin teki ropa. Yhteentörmäys ja kaatuminen keskelle katua oli välttämätön. Hoho >:D tyhmät. Mä menin halaan Moonaa ja jossain vaihees huomasin, että nyt on kyllä jalassa joku kii. Ropa istu edelleen maassa ja rutisti mun jalkaa, kun ei muuta pystynyt :'D Menin viel halaamaan Alinaa, joka oli jäänyt rauhallisesti odottamaan tavaroiden luokse.

Majotuttiin siis Ropan kotona. Ropalla oli uus ihku oma koira, karvapallo nalle :3 (sori pakko kertoo :D ) Sitten mentiin sisälle syömään lättyjä >:D Ja heitettiin tavarat huoneeseen ja alettiin kattoon King Arthuria. Tilanne: Pimee huone, kertaalleen nähnty leffa pyörii telkkarissa, maataan kaikki siinä sängyllä kivasti, tyynyjä ja peittoja jeejee. Pikku hiljaa alkaa nukuttaan.. "Outi ja Kaisa on kyl helposti väsyviä ihmisiä" "Joo, me käydään töissä......"

Alina, Kaisa, Ropa, Moona, Outi

Heti ekana lauantaina heräsin viideltä siihen että mun naamassa oli 3 hyttysenpuremaa joihin kutitti hirveesti >.< Loistava ajoitus niilleki. Eihän tässä pitäis ku parin tunnin päästä laittautua täydellisesti, ja mun asuni ei käsitellyt vesirokkoista ihmistä. Seuraava herätys oli 6, kun Moona tarvitsi aika paljon aikaa heräämiseen. Itsehän en tuolloin liikauttanut eväänikään (olen kala!) mutta Roosa oli revennyt täydellisesti Moonan ankka-herätykseen x'D Mä heräsin lopullisesti 7, kun huomasin yhtäkkiä, että Ropa makaa mun pään päällä XDDD ♥

9 lähettiin kauheessa sateessa (jes!! en oo laittautunu just 2h hiukset saaki mennä ihan diudau jo ennen perille pääsyä!!)  ajeleen Lahteen päin ja rautatieasemalle ottamaan ihmisä kyytiin ja sen jälkeen Sibeliustalolle. Kotisa fiilis ♥ Oon selittäny tästä aikasemminkin (Tre kuplii) Kuten eräs kaveri asian ilmaisi "Ihanaa ku ei tarvi miettiä sitä, että joku kattoo mua sillee: oho tyttö valkosessa pitsimekossa O_O HEI KATTOKAA NINJA!!!!"

www.sopotpopot.net Osta sinäkin itsellesi oma HIV!

Sibeliustalolla ei satanut enää (onneks) ja mentiin jonottaan että päästään sisälle.  Jonottaminen suju loistavan nopsakkaan ja hyvin. Hienosti hoidettu tämä sisäänpääseminen, conitea! Aaron kans siinä sitten jonotettiin. Aaro ja mä oltiin ihan kaksosia!!! .__. Oon ihan varma et se oli vakoillu mitä puen päälleni >:D Meil oli molemmilla mustat farkut, valkonen kauluspaita ja liivi. zomg.

 Aluks mentiin avajaisiin. Siel oli ihan hauskaa. Aarolla tosin meni hermot siihen ku en jaksanu keskittyä mihinkää ja pyörin siinä tuolilla koko ajan ja kehittelin kaikkia sijaistoimintoja. Halusin ulos sieltä, oli liian tylsäääääääääää. Eli ei siitä enempää.

Cosplay -kisa ♥ iLIKE

Ekaks pahoittelen sitä, että ei tullut juurikaan julkaisukelpoisia kuvia, joten käyttäkää mielikuvitusta (tai vaihtoehtoisesti muita blogeja) mietttiessänne kilpailijoita. Desuconin yhteydessä pidettiin taas Eurocosplay -karsinnat. Voittaja pääsisi Lontooseen ilmeisesti syksyllä kisaamaan Euroopan cosplay mestaruudesta. Jännittävää.

Tuomaristo

Ensimmäisenä lavalle asteli jo Tre kupliin cosplay kisasta tuttu henkilö (luulen ainakin näin :O ) Ja en todellakaan osaa sanoa sen paremmin hahmon nimeä saati kilpailijan xD hupsis. Se tyyppi kumminki, joka oli pukeutunu vaaleen siniseen ja jolla oli se ihku valosauva! >:D Hän toimi juontajanamme tänä ihmeellisenä iltana (ja oli aivan loistava hommassaan :D) Ensimmäisenä siis esiteltiin tuomarit.

Koska mulla todellakin oli sen verran älyä kameran käytössä, etten saanut kunnon kuvia, nyt vain kuvailen teille mieleenpainuvimmat esitykset (+pari siedettävää kuvaa)

Ennen & jälkeen kuva, huomatkaa vaatekasa :'D

Eli ekana tais olla tämä FFXII tyttönen, joka teki täydellisen muodonmuutoksen siinä lavalla. Saapui lavalle kauniissa juhla-asussa paljon koruja päällä. Musiikin muuttuessa ja erilaisten repliikkien kuuluessa nauhalta cossaaja eläytyi hahmon tilanteen muutokseen, ja valmistautui taisteluun; ylimääräiset vaatteet pois, korut pois, mahdollisimman vähän vaatetta päälle ja taisteluun!! Se kasa mikä jäi tasiteluun lähteneen tytön jäljiltä oli huomattava. Asu koostui miljoonasta hyvin toteutetusta yksityiskohdasta, mikä taisi olla perusteena kyseisen hahmon pääsyssä karsintojen toiselle sijalle.

Täydellinen valokuva >:D

Sitten oli jostain Tekkenistä joku pahis tyyppi, jolla oli mustat siivet. Ja ne siivet oli ihan sairaan upeet! Ihan ku ne ois tehty yksitellen höyhenistä (höyhenen muotoisista kangassuikaleista) Ja ne liikku!! O_O AWESOME!!

Male scout vapaalla

Jostain pelistä tai animesta oli joku random hahmo Male scout, eli joku ihan random sivuhahmo, ja joku cossas sitä. Ekakskin sen hahmon esitys oli upee, ensin se vaan käveli siel lavalla. Sit se huomas et zomg nyt tuli tappelu, puukko esiin saappaasta -> menoks. Viuh vauh ja vartija sai turpaansa ja kuoli. Se ihan totta kuoli. Mutta se onkin aika juoni vartija >:D Se osas herätä kuolleista! Seuraavaks se nousi siitä maasta ja veti jostain semmosen rytmivoimistelu nauha systeemin ja alko tanssia sen kanssa. Esitys päättyi huikeisiin suosion osoituksiin ja näin voitettiin kuolema! (ps. sen herutus oli aika.... heruttava, tos edestä ei näy viel mitää!)

Toi taikuri oli vaan nii symppis! ♥

Sit lavalle roudattiin kuu; loistava juontajamme sanoi, että aikoisi esittää tähän väliin Sailor Moon laulun, mutta säästyimme siltä lavalle astellessa paljon symppaattisempi tapaus.

Tähän jäi kertoiluni kilpailijoista, joten siirtykäämme palkintojen jakoon ja voittajan julkistamiseen. Kolmannelle sijalle jokin (koska olen täydellinen ja tiedän kaikki nimet!) tyttöhahmo matkalaukun kanssa. Jeah, vihree puku tuossa kuvassa. Toiselle sijalle pääsi aikaisemmin ilmoitettu FF tyttö, joka alkoi itkeä kuultuaan nimensä (en ollu ihan varma onnesta vai katkeruudesta, ettei voittanut....) Ensimmäiselle sijalle äsken hehkuttamani Male scout! (en ihmettele, sen verran upee esitys ja puku!) Hän oli Euro cosplayn voittaja ja sai lentolipun Lontoon cosplayn MM kisoihin! ONNEA!!

Voittajat, tuomarit, heijastimilla varustettu juontajamme ♥

Annattitason cosplayn jälkeen alkoi harrastelijoiden sarja xD (kyllä, se oli vitsi) Tosin aluksi juontaja ilmoitti, ettei kisaa pidettäisikään ja joutuisimme taputtamaan hänelle seuraavat puolitoista tuntia. Eipä siinä mitään, aploodit alkoi. Ja ne jatku, ja jatku ja jatku... Okei eiköhän riitä? EI!! lisää taputuksia ja huutoo WHOOOO!!! Jossain siinä vaiheessa, kun juontaja oli kolmeen kertaan pyytänyt yleisöä hiljenemään, pikkuhiljaa alkoi oikeesti tulla hiljasta. Ja sitten taas jatkui!! TAPTAPTAPTAPTAPTAP ♥♥

No kyl me oikeesti päästiin loppujen lopuks kattoon toinenkin kisa :'D

Lauantaina tuli tehtyä paljon kaikkee (no itse asiassa kaikkee tavallista mitä coneis aina tehdään) tavattiin tuttuja ♥, tutustuttiin uusiin ihmisiin ♥, käytiin myyntipöydillä ostoksilla (ruokaa ostin moi) ja käytiin kaupassa ostamassa ruokaa :'D

Me adoptoitiin meidän porukkaan myös muuan Saga ja Riku, ja otettiin heidät mukaan Ropalle yöpymään, ettei heidän tarvinnut lähteä kotiin tai yöpyä Sibeliustalon vessassa. Huomattavasti mukavampaa oli meidän seurassa >:D Ilta kului leffaa katsellessa ja jutellessa mukavia.

Seuraavana aamuna herätys tapahtui niin, että Moona heräsi tapansa mukaan 6 ja koska mä ja Alina nukuttiin Moonan kans samas sängys herättiin kaikki sillon. Mä yritin jäädä nukkumaan vielä. Eli makoilin siinä silmät kii suunnilleen puolitoista tuntia vielä. Välillä joku kävi siinä kurkkimassa oonko hereillä ja tökkimässä vähäsen. En noussut kumminkaan ennen omaa herätystäni. Miks edes oisin? Ehdin loistavasti omalla aikataulullani >:D

Sunnuntaina kierrettiin vähemmän ohjelmaa (mikä oli edellisenäkin päivänä käsittänyt hurjat 2 ja puoli numeroa x'D ) Ja kaikki mitä tehtiin kesti suunnilleen tunnin :'D käytiin kaupassa, kesti tunnin. Tilattiin pizzaa kesti tunnin. Oltiin istuskelemassa, kesti tunnin. Laulettii karaokee, kesti tunnin. Eli päivä oli nopeeta ohi, mut paljon siihen mahtu!

Kotipizzan jonossa....

Ensinnäkin se karaoke! Minä ja Alina Rukina! >:DDDDDDDDDD hohohoohohoooo!!! Ensin mentiin Alinan kanssa ja laulettiin The GazettE:n Cassis whoooooooooo tuli voittajafiilis ♥ Sitten käytiin myöhemmin laulamassa uudelleen The GazettE:n Guren Whoooooooooo tuli rukifiilis ♥ Samalla kertaa myös Kaisa ja Alina lauloivat Nightmaren The Worldin. Ja sitten karaoke loppui siihen (no okei, sai siel viel noin 5 ihmistä laulaa :'D)

Tämän jälkeen käytiin myyntipöydillä, koska mun tehtävänäni oli diilata mun kaverille sieltä decoden krääsää >:D Valitettavasti vaihtoehtoja oli hyvin vähän, ja päädyin ostamaan tarroja ja kaks kännykkä pehmoa. Tällöin myös muut tuhlaisvat loput rahansa kaikkeen turhaan :'D

Mä kumarran poikkeuksetta joka ikistä Versailles cossia

Koska aikaa oli edelleen jonkin verran menimme porukalla viimeistä kertaa ulos rantaan. Kuvattiin kaikkee mukavaa. Ja me lähetettiin Alinan kans pullopostia >:D (jos mä oisin vähänkin älykkäämpi, liittäisin tähän kyseisen videon, mutta nyt vaan selitän mitä tapahtui) Eka kun istuttiin siinä huomattiin, et mun vieres oli tyhjä kaljapullo (OUTI taasko sä oot menny juomaan?!?! ) Annoin Alinalle paperia ja se kirjotti hienot terveiset; Tervetuloa desuconiin!! ja jotain muuta vielä en muista. Mä tungin paperin pulloon, ja heitin pullon järveen. Tietenkin sinne alko meneen vettä, koska eihän se pystyssä pysyny. Harmissani tökkäsin sitä ja ihme! Sisällä oleva vesi oli saanut sen niin painavaksi, että se pysyi hyvin pystyssä ja kykeni seilaamaan jopa 5m meistä vasemmalle, kunnes iloiset conilaiset poimivat sen ylös!

Sitten kello tuli jo liikaa ja mun piti lähteä tapaamaan tätä kaveria kelle diilasin niit decoi >:D Eli monen varmistuksen jälkeen lähdin kävelemään tietä eteenpäin kohti Trioa. Ja siellä pyörittyäni hetken muutin suunnan kohti toria. Torilla odoteltuani, Nanne astui ulos bussista ja lähdimme kauppaan ostamaan jätskiä (Nanne siis ei suorittanut haastetta jonka annoin sille >:( ) Sitten kävelimme jätskien kanssa takaisin Trion penkeille istumaan (karusellin viereen :3 ) Juteltiin mukavia ja annoin diiiiiilaaaamani (joko ootte lukenu ton tarpeeks monta kertaa?) tavarat Nannelle joka hypisteli niitä iloisena. Paketti sisälsi myös vähän muutakin sälää. Itse sain tuliaisia Norjasta.

Me ja pentu

Aikamme juteltuamme ja syötyämme jätskejä lähdimme etsimään peiliä ja kuvaamaan itseämme :'D YHTEIS KUVA! >:D Sitten kello tuli vielä enemmän liikaa ja mun piti lähtee bussille. Nanne oli oikein ystävällinen ja saattoi mut ihan bussi jonoon asti :) Oisin todennäkösesti eksyny muuten :< Sanoin heipat Nannelle ja Lahdelle ja astuin bussiin joka meni suoraan Tampereelle; bussiin oli tulossa niin paljon ihmisiä, että matkahuolto oli ystävällisesti hankkinut kaksi bussia käyttöön :'D toinen kiersi normaalin reitin ja toinen meni suoraan Tampereelle.

oliko se nyt loppujen lopuks niin kaunista?

part one. 

meillä oli tehtävänä äikässä pitää puhe siitä mikä on meidän mielestä kaunista. tosi monet piti puheen siitä kuinka luonto on kaunista ja kuinka on ihanaa, kun kesällä on kukkaisa ja talvella lunta. jeejee.

mä en pidä oikeen mitään kauniina. mun oli tosi vaikee keksiä mistä mä pitäisin sen puheen. en mä sano et koko maailma ois täysin ruma ja mä vihaisin sitä. mä en vaa tykkää oikeesti mistään. kaikki on ihan jees ja ihan kivaa ja ihan nättiä. mikä muka ois oikeesti kaunista, mistä mä pitäisin?

mä luin yhtä lehtee (japan pop 02-2011) mis oli artikkeli kirsikoiden kauneudesta ja merkityksestä. siinä puhuttiin siitä, et joo onhan kirksikka puut ihan kauniita ja joo kyl on varmasti ihanaa kun on puut täynnä herkkiä vaaleenpunasia kukkia. mut siinä korostettiin sitä hetken kauneutta, kun istuu puiden alla ja tuuli irrottaa ne vaaleanpunaiset kukat oksista ja ne leijailevat ympräiinsä."tämä kaikkein nopeimmin ohi lipuva vaihe on eräässä mielessä kaikkein kaunein, koska se kestää niin vähän aikaa."

 ulkoisista asioista on tosi vaikee saada kaunista. jos mä katton jotain kaunista esinettä, se voi olla kaunis, mut se on aina kaunis. jos mä katton jotai syksyistä ruskan värittämää maisemaa, se on kaunis. mut sekin on aina kaunis. jos mä kuulen jonkun sanovan mulle jotain tosi kaunista, se on kaunista. eikä se kestä ikuisuutta. se on yksi pieni täydellinen hetki, kun ymmärtää mitä toinen on sanonut ja huomaa kuinka ihana olo siitä tulee kun toinen ilmaisee välitävänsä.

tunne on kaunis. mun mielestä asiasta saa oikeesti kaunista ja rakastettavaa, jos siihen liittää tunteen. jos voi valita kahden vaihtoehdon väliltä: voit katsoa kuvaa, jossa ihminen on kävellyt rannalla ja on päättänyt lähteä vaatteet päällä uimaan, tai voit olla itse tuo henkilö joka on haikeana kävellyt rannalla ja haluaa tehdä jotain mitä ei normaalisti tekisi. tai toinen mielikuva: voit valita kuunteletko kaverisi kertomana kuinka hauskaa heillä oli viimekesänä eväsretkellä, kun he olivat jutelleet kaikesta taivaan ja maan välillä ja nauraneet toisilleen, vai haluaisitko itse olla kyseisessä hetkessä mukana? kumman näistä valitsisit? jälkimmäisen.

aika kultaa muistot? miten? siinä hetkessä, kun tapahtuma koettiin, ei ollut mitään erikoisempaa. oli aivan tavallinen päivä, mutta kun sitä alkoi myöhemmin taas muistelemaan, huomasi että siihen hetkeen liittää niin paljon tunteita, että muistosta tulee väkisinkin ihmisen mielestä kaunis.

"kauneus on pieniä hetkiä, joissa ollaan täysin läsnä."


part two. 

okaay.......... mitähän tähän....... aiheeseen liittyvää, ei.
lista siitä mitä on tapahtunut, mitä tapahtuu :'D kiinnostaako? no nyt saatte lukee kumminki :'D
- meille tulee italialainen tyttö comemius projektin kautta parin viikon päästä :)
- mun pitäs tehä ny loppukeväästä tosi paljon kouluhommia
- mä lähden luokan kanssa ruotsiin ja perheen kanssa espanjaan ennen koulujen loppua
- tämän takia mun pitää tehdä koeviikon kokeita jo sillä viikolla kun se italialainen tulee >.<
- käytiin ostamassa mun cossiin kankaat, nyt vaan kaavottaan ku ehtii :D
- koska huomenna äitienpäivä, molemmat isoveljet tuli kans kotiin jee
- tykkään tästä kirjottamisesta tosi paljo ^^
- oon siivonnu ihan sairaasti tällä viikolla! vein vintiltä kaikkia vanhoja roskia pois mitä olin säästäny jne :''D

mä niin arvoistaisin, jos te antaisitte mulle palautetta näistä teksteistä! >.< on tyhmää, ku te kaikki ette oo äikän opettajia, ku äikän kirjotelmista tulee aina jotai palautetta sisällöstä tai sanavalinnoista tai jostain. täällä vaan kuulee kuinka jostain kaukaa kantautuu hyttysen ininää.. >.< 

so comments please? :3

where disappeared those sunny days? they'll come again :)

part one.

moimoi mitä kuuluu? mulle kuuluu tosi jees koeviikko tässä näin (y) jaja taidanpa mennä suoraan matikan uusintaan.. eilen luin psykaa, koe on tiistaina, mutta siis.. siellä luki näin: vuoden ikäiset lapset nauttivat kutitettaessa. 

jaahas. ei ainakaa vanhempana sit >.< mä aloin hirveesti pohtiin (filosofi ja psykologi kun olen) että miksi nuorena tykkää kutittamisesta ja sitten kun on vanhempi niin se vaan ärsyttää tajuttomasti? >.< voi olla, että lapsena se on jotain läheisyyden tunteen hakemista (ihan niinku jokanen asia mitä vauva tekee). mutta hei, onhan se vanhempanaki aivan ihanaa jos joku pyörii siinä ympärillä lähellä MUTTA SE KUTITTAMINEN ÄRSYTTÄÄ AIVAN JÄRKYTTÄVÄSTI!

onko näin että pientä vauvaa kutitetaan ja kohdellaan muutenkin niin paljon hellemmin, koska se voi särkyä. ja vanhempana saa heittää seinään ja mitään ei tapahdu? erilaista kohtelua sitten. tai sit kutittaja ei osaa kutittaa!! :P miettikääs sitä sit.

jjoo jatkammeko seuraavaan aiheeseen mikä on huomattavasti piristävämpi?

part two.

kesä on kivaa aikaa. (suuri) osa ihmisistä ikävöi kesää nyt, kun luuli että se tulee, muttei tullutkaan. huijasi meitä, mätämuna.

ja nyt ernuhihhuli kun olen, esittelenpäs teille viimekesän (itse asiassa kesän ja syksyn :'D) antia :)

con on siis semmonen ernu tapahtuma, minne kaikki pikku-ernut mangafriikit, animehihhulit, jiiruhassut ja truu vaatetusalan opisekelijat menee :'D siellä on jollain lailla näihin aiheisiin liittyviä ohjelmia, ja kun ernupiireihin päätyy, sinne ei mennä vaan ohjelmien takia, vaan myös niiden kaukaisten kavereiden ja pukujen ihastelu on tärkeetä myöskin :) mä olin siis kolmessa conissa viime vuonna:

desucon, lahti

 

tapahtumissa on yleensa aaaaikas paljon porukkaa :D 

 mun hyvä kaverini ropa kenet tapasitte tässä parin viikon takasessa blogissa myöskin :)

 ihmiset jotka käy koneissa tykkää pukeutua kivasti :D vaikka ne ei osallistuis mihinkää

kilpailuun nii silti pukeudutaan toooooooosi upeesti :) vas. vaatteet tehty ite

kokonaan. oik. muuten vaa laitettu päälle niin paljo sälää ku löytyy. 

näin noi aamuna kun ne oli laittautumassa.. niil oli matkalaukut niiden asusteille..

coneissa on erikseen usein myös cosplay kilpailuja. 

kuvan henkilö taisi olla 2 tai 3 sen kertaisessa kilpailussa.

tracon, tampere

yääääh siel oli ihanan lämmintä! :3

toi tyttö palloili tuolla niin oute vähän kuvaili salaa >:3 muttakun lämpö :)

vas. ystäväni janttu :) tampere talo oli tosi ihana! rakastin tota aluetta missä istuskeltiin :3

oik. tämän kuvan jälkeen lähdettiin uusien tuttujen (kuvassa yksi) kanssa syömään ja tutustuttiin :)

conit on kivoja kun siellä voi mennä vaan jutteleen kaikille ja kaikki juttelee takas viel!

meidän koko porukka millä palloiltiin siel! oho ei ollukaa kaikkia :< 

muuan katan kaveripuuttuu ja itse tietenkin kun kuvaan XD

  

vas. an cafe ryhmäcossi :3 jos en viel kertonu yks 3 lempibändistä on an cafe :3 

joten tottakai mun piti ottaa heistä kuvaa ^^

oik. zombie sairaanhoitajia. näitä meni kaks tuolla, mä en ymmärrä miten ne jakso kävellä kuten zombiet!

ihan oikeesti o_o juteltiin kyseisen puheliaan zombien kanssa ja kerroin että juoksisin karkuun

jos hän tulisi pimeällä kujalla vastaan. zombie naurahti :D (tekeekö zobmiet niin? :O )

tsukicon, helsinki

tässä on meidän porukka :D kaikki neljä (joo minä kameran takaa myös)

yövyimme punahiuksisella ystävällämme. tää näyttää ihan pastakastikkeelta!!

vas. minä, ropa, moona :D

oik. moona :D eri moona jooo :) REITA, JOLLA ON HAAREMI!!!

vas. kyltissä lukee: who said cyber lolita does not exist? pakko sekin on sitten todistaa :D

vas. jasmine you -cossi :) mun kaikki kunnia menee aina poikkeuksetta

versailles cossille oli se mikä tahansa!

jjoo tä ei liity aiheeseen mitenkään :'D moonalla oli siis todella tasokasta menoa :'D 

mä luin niille suklaa keittokirjasta iltasatuja! (reseptejä siis)

tsukiconissa me siis harrastimme sitä malleilua :D cloudberryladyn näytös :)

jeje mahtavaa ^^ myös facebook cloudberry lady

jeejee ens kesää odotellessa siis :3

märkä vesi ei ole kuumaa eikä kylmää.

moimoi.
ette varmaa ees saa noist kuvist selvää. noi mä kumminki tein ihan ite (ylpee XD ) siin on vasen peukalo: ristikkoo ja siitä etusormesta eteenpäin. 'kill' 's' 'my' 'd' ja oikee käsi: tä on nyt semmone ku eräät henkilöt yritti vähän sotkee kuvia niin ihan kivasti onnistu ja suttu tahroista löytyi: pikkurillistä eteenpäi: prinsessaruususesta se noita, kilppari joka näyttää autolta, naamalta ja hatulta, muumi joka ratsastaa keppihevosella, kaks rastia ja viimeisenä ankka joka näyttää lähinnä pikkulinnulta.

jaa että uutta tekstiä pitäs taas kirjotella.. huono homma sinänsä ku mulla ei oo mitää ideaa vieläkään.. XD notuota. ajattelin et voisin tehä jostai bändistä esim giruista (kun mun lempi bändi <3>:D

part one. okaaaay. eli siis nyt saatte oikee kunnolla lukee love angst juttua. etin jonku vanhan tekstin teille nyt sitten luettavaks :3 mä toivon ettei tos oo ihan hirveesti kirjotusvirheitä tai muuta ja että saatte ees jotai selvää :D

Pävä oli ollu epätavallisen kiva. Aamulla oli ollu tuskaa herätä, mutta se ei ollu yllätys. Joka aamu on aina vaa vaikeempaa ja vaikeempaa herätä. Tää alkaa käydä voimille. Syö mua sisältä. Tai toisinpäin. Mä oon sisältä tyhjä, ja siks se painajainen.

Raahauduin suihkuu. En ollu muistanu käydä ostamassa shamppoota. Pakko käyttää jotai muuta. Suihkusta tuli kylmää vettä, mä käänsin kuumemmalle. Se ei tuntunu hyvältä. Yleensä tuntu. Nyt ei. Se oli joko liian kuumaa tai liian kylmää. Ei ollu sopivaa. On vaikee säätä vesi niin et se on tasan ruumiinlämpöstä. Sillon se ois vaa ollu märkää. Ei kuumaa eikä kylmää. Mutta ei onnistunu.

Koulus oli ihan kivaa. Halusin nukahtaa jokaselle tunnille. Yhellä välkällä oltiin uuden tutun kaa. Se on ihan älyttömän hauska. Naurettii paljo. Olin ilonen sillon.
Ilosuus ja onnellisuus on eri asiat. Iloisuus on hetkellistä, onnellisuus on pitempiaikasta. Mä en oo onnellinen. Tai jos oon nii ne on vaa semmosia sirpaleita. En mä pysty oleen pitkään kovin onnellinen tai ees ilonen. Se on vaikeeta. Mun painajainen ei lopu.

Kotona sit tein kotihommia ja kävin koneella ja kaikkee. Soitin sille mun poikaystävälle. Olin halunnu soittaa sille jo toissapäivänä, mut on tauko nii en tiä mitä oikee saa tehä ja sillee. Eilen piti soittaa, mut ei ollu ollenkaa semmonen fiilis. Ei kyl tänäänkää, mut tein eilen semmosen päätöksen, et tänään soitan, koska en soittanu sillon ku halusin nii joskus sentää.

Soitin sille. Mul oli valmis suunnitelma, et oon ilonen. Aluks sanon sille pöö! Pelästyikkö? Ja sit heti perään: Moi miten menee? Olisin tosi ilonen. Se valittaa mulle, ku mun äänensävy ei oo semmonen ilonen ja kiinnostunu, tai jos mun kehonkieli on jotai muuta ku sanon. Kyl mä sen ymmärrän mutta en mä osaa. Mä oon vielä lapsi. Mä en ole valmis.

Puhelin tuuttas pari kertaa. Sit hiljasta jonki aikaa. Olin vähä hämmästyny että mitähän nyt. Sit sielt kuulu moi tai jotai epäselvää. Ei onnistunu. Ei siinä tilantees huudeta ilosesti pöö. ”Moi miten menee?” ”Ihan hyvin” ”Okei”

Ei sitte pakko puhua!! Se on ainoo ihminen, joka saa mut nii vihaseks ja surulliseks. Ees mun veli joka on varmaa maailman ärsyttävin ihminen. Se haukkuu aina ja yrittää saada mut suuttuu mut en mä sille ikinä oo näin vihane.

”Sä kuulostat ihan kuolleelta” ”Joo heräsin just” ”Voin mä myöhemminki soittaa…” Puhelu kesti pari minuuttia. Puhuttii me vähä muutaki. Lähinnä mä yritin selittää siihen jotai, mut ei yksin puhelusta mitää tuu semmosen ihmisen kaa joka valittaa, jos en puhu mitää syvällistä tai joku mun asia kestää yli puol minuuttia.

Mä menin huoneeseeni kuuntelee musiikkia. Mua alko itkettää. Sit mä itkin siinä pari kyynteltä. Otin ittestiäni kuvia sillon ku kyyneleet oli sotkenu mun meikit ja olin ihan murtumispisteessä. Mä halusin nähdä miltä kipu näyttää. Mä haluan nähdä paljon ja mitään en voi. Miten mä voin nähdä ihmisen kuolevan? Kattoo sen silmii ja nähdä sen elämän sammuvan. Miten mä voin nähdä, ku ihminen painaa veitsellä ranteesee, ja veri alkaa ryöppyöämään siitä virtana?`Miten mä voin tuntee, ku keuhkot täyttyy jollain muulla kuin ilmalla? Mä en voi tehdä mitään näistä. Mä en halua kuolla, vaikka karkuun haluankin.

Kuvien ottamisen jälkeen, halusin piirtää kipua. Otin mun hiilet laatikosta ja rupesin piirtää. Kuvasta tuli ruma. Halusin mallin. Mul oli tulostettuja kasvoja seinälle laitettuna. En jaksais ottaa niitä alas. Mä pystyin kurkottaa mun hyllykköön siitä mis istuin. Siinä oli kirjoja ja valokuvia. Mä päätin ottaa yhen tietyn kuvan. Se oli siellä alimmaisena. Sitä ennen tuli monta kivaa, kuvaa mikkä oli paljo tuskasempia, ku se mitä ettin.

Mä aloin piirtää sitä ihmistä. Se oli ihan tavallinen koulukuva. Mä olin joskus aikasemminki yrittäny piirtää tärkeitä ihmisiä valokuvasta. Niistä oli tullu rumia. Miten mä voisin sotkee, jonkun näin tärkeen ihmisen kuvan mieleeni. Se piirrustus jäis sinne ikuisiks ajoiks. Ja se tulis oleen ruma.

Kattelin mun valmista pirrustusta. Oikeestaan ihan hieno. Sit mun puhelin soi. Sen saman ihmisen, kenen kasvot olin just piirtäny alko vilkkuu mun näytöllä. Mä laiton musiikin pois. Se oli ihan täysillä. En pystyis kuuntelee mieltäni, jos se olis lujalla.

”Mä ajattelin et soitan ite sulle ny, nii tulee juttuaki. Jos sä soittasit mulle joskus illalla en jaksais puhuu, nii soitan nyt ku oon hereillä.”
Se käski mun kertoo jotain syvällistä. Mä sanoin, et olin just itkeny. Se kysy syytä, mut sano samal, et jos en halua kertoo ei oo pakko. Se… Se on ainaki kohteliasta, mut en tiä mitä muuta. Mä itkin, sen takia. Tai en ees sen takia. Vaan sen puhelun takia. En tiä. En oo nähny sitä kunnolla melkein kuukautee.

Vappuna mä olin siellä yötä ja sillon viimeks näin kunnolla. Menin sinne kymmen aikaa illal, ja tulin seuraavana päivänä illal kuudelta. Sit se tosi useesti sanoo, et se ei jaksa ihmistä viittä tuntii pidemää. Mä en oikeesti ymmärrä sitä. Me ollaan maailman eriliasimmat ihmiset oikeesti.

Kysyin siltä, millon se näkee mua. Se sano vaa ettei se tiä. Sit puhuttii, jostai mitä se tekee vkl. Sil on koeviikko, ajattelin et se lukee tottakai. Muttaei. ”En mä vkl lue. Mä teen jotai ihan muuta. Teen mitä haluan.” Sit kauhee lista mitä se haluaa tehä. Missään vaihees ei ollu mitään musta.

Kysyin varmaa uudelleen millon tavattas. En tiä ekalla kerralla olin varmaa kysyny millon nähään, koska nyt se vastas ”aika suora kysymys” Joo mä kysyin sen jo kertaallee. Se sano ettei tiä ja pyys et ootan hetken, ku se katto kalenterist yhen asian. ”Sä oot kestäny taukoo kaheksan kertaa pidempää, ku mun eksä” No sehän kiva kuulla.

Ei mua enne oo haitannu, et se puhuu siitä eksästään. Mut nyt viimeaikoina. Kuinka se eksä on nii paljo parempi ollu ku mä. Kuinka se on välittäny siitä miljoona kertaa enemmän ku mä. Kuinka se tuntee sen eksän kuukauden jälkee paljo paremmin, ku mut neljän kuukauden jälkeen. Kuinka se pysty päättelee eksän ajatuksia ja musta ei saa mitää irti.
Mä itken kohta taas.

Miks musta tuntuu, et mä oon aina syyllinen tähän kaikkeen. Lähinnä siihe mitä ei tehdä. Kuinka mä nyt oon yllättävän hyvin kestäny taukoo, kuinka mulla ei oo ikävä sitä ollenkaa. Kuinka sillon joskus, ku se oli hukannu puhelimensa, en ottanu siihen mitää yhteyttä. Kuinka se ois ollu helppoo johki nettii kirjottaa vaikka moi. Kuinka mä en kerro sille ittestäni mitää.
Mikset sä ite tehny niitä asioita?


Perjantai-ilta. Kaikki muut on jossain kylällä kavereidensa kaa. Mä istun kotona ja haluan nukuun. Pakoon tästä painajaisesta.

Ei se kuva sit loppujen lopuks kovin hieno ollukaa. Otin siitä kuvan, et saan sen nettiin. Kaikkien nähtäville. Mä muokkasin sitä eka. Melkein samalla värillä kuin se tausta piilotin siihe yläkulmaan sanat:
”My murder number one.”


hieman tästä tuli pitkä! toi ei oikee tykänny mun kappale! tä ei oikee tykänny siit et tungin välejä kappaleiden alkuu nii pitää heittää kokonaa tyhjä rivi sit.......... hupsis.
PS. randomtieto kursiivilla kirjotettu Ei muistuttaa hyvin paljon Bi. ku selaan tätä, luen koko ajan kaikki ei:t bi:nä XD



part two.
mä siivosin tässä viikolla laatikoitani. löyty melko paljon kaikkia vanhoja meikkejä. niit oli viel jäljel purkeissaa mut en viittiny käyttää niit enää JOTEN. etin jostai ison paperin (joku A2 ehkä?) ja piirsin siihen kasvot. kuinka meikkillä saa kasvoista kauniimman. yhtä kauniin kuin mun piirrustuksen. Beauty of make-up.



part three
iLIKE
Hangry and Angry - Angelia