part one.
GIRUGAMEEEEEEEEESH!!!! on mun lempibändi. ja tottakai olin aivan taivaissa, kun kuulin pääseväni heidän keikalleen.
girugamesh (ギルガメッシュ) on japanilainen, vuonna 2001 perustettu, suhteellisen raskasta musiikkia soittava yhtye. girugamesh on julkaissut useita singlejä ja viisi albumia 13's reborn, girugamesh, music, now ja go. albumit eroavat sävyltänsä hiukan, ensimmäiset albumit ovat raskaita, kun taas music edustaa hieman tanssittavampaa tyyliä. kaikissa kappaleissa säilyy sanoma vakavista asioista kuten sodasta, valheesta ja petoksesta. tietenkin heiltä löytyy myös positiivisempiakin aiheita, joista kerrotaan mm. kappaleissa break down ja owari no mirai. kaikki girugameshin lyriikat ovat laulaja satoshin käsialaa, bändin kolme muuta jäsentä, kitaristi nii, basisti shuu ja rumpali ryo, säveltävät ne.
tämä on mitä he ovat. he lähtivät euroopan kiertueelle. ostin lipun. keikka päivä lähestyi.
maanantai 7.3.2011
koko päivän mulla oli ollu nii paljon tekemistä, etten ollu ehtiny ajattelee seuraavaa päivää ollenkaan. sitten illalla, kun pääsin vihdoinkin kotiin, iski paniikki: MÄ MEEN HUOMENNA GIRUJEN KEIKALLE!!! HELSINKIIN!! MÄ EN OO EES KATTONU MILLÄ MÄ SINNE MEEN!! KAIKKI KESKEN!! hupsis. tämmönen mä vähän oon. seuraavaks tietty alko kauhee säätäminen pakkaamisen kanssa, mitä tarviin oikeesti, kun yövyn yhden yön helsingissä? onkko rahat mukana? mitä mä jätän kotiin? onko lippu mukana? SISKO APUA! onko mulla kaikki tarpeellinen?
tiistai 8.3.2011
yö meni vähän huonosti nukkuen. stressasi niin. ennen helsinkiin lähtöä piti mennä viel pariksi tunniksi kouluun. hohhoh. koko sen ajan mitä olin koulussa en jakanu istua hetkeekään paikoillani, kaikki jutut nauratti, viestittelin parinkin ihmisen kanssa siitä että mua jännittää PALJON.
kello alko tule tarpeeks paljo, et sain lähtee bussipysäkille. koululla vielä kaikki tuntu sanovan moneen kertaan hyvä matkaa, pidä hauska konsertti ja eräs tyttö vielä alko laulaan mulle lähtölaulua XD < style="font-style: italic;">"on aika hiljaa kiittää ja kättä puristaa..."
mä tiesin, että heti kun pääsen bussiin istuun alkaa helpottaan. ja niinhän siinä kävikin. olin niin rauhallinen koko bussimatkan ja koko junamatkan. ei mitään ongelmaa missään vaikka aamu oli ollu paikallaan hyppimistä.
mä en osaa kulkee helsingissä vielä (ruhtinaalliset 10kertaa siellä ehkä käynytkin) niin olin pakottanut veljen tulee mua vastaan rautatieasemalle mistä hän sitten saattaisi mut nosturiin.
veli ei meinannut löytä heti niin jouduin soittamaan sille. "mä oon tääl junien luona, mun kaveri on tääl myös. se heiluttaa pulkaa ilmassa. eti pulkka nii tääl me ollaan." OKEI!! punaiset pulkat paikannettu, henkilökohtaiset helsinki-oppaat löydetty, hienoa. :D
jonoon siis vaan. löysimpäs myös keikka kaverini naokin (seuraa myös hänen blogiaan) :3 jjoo naoki on nettikaveri, oon tavannut sen kerran aikasemminkin JA ON MUUTE AIVAN MAHTAVAA SEURAA!! :D jos musta tuntu jossai vaihees siltä etten keksiny mitään sanottavaa, ei hätää naoki hoiti sitten puhumisen ja oli oikeesti hauskaa :3 kiitos
kävin myös tapaamassa toista kaveriani, kadaa (hänenkin bloginsa on tässä!) oli kiva mennä sanomaan moi ja halata, kun kada ekana kysiy että: mooooi kuka sä oot? jaa oute MOOOI OUUTEEEEEE!!!!< style="font-style: italic;">lady gagan poker face. "ryo on ihan varmasti valinnu tän. RYO? HAAAAHAAA XDDDD ryo haluu poppiii ja satoshi kattoo sillee MITÄ TÄÄ ON?!?!?!" meillä oli edelleen aika hauskaa naokin kanssa :D
nothing begins
if you don't love yourself
nothing begins
if you don't take an action
before you regret
just follow us
NOW
if you don't love yourself
nothing begins
if you don't take an action
before you regret
just follow us
NOW
now:n intro lähti pyörimään. lavalle saapui neljä miestä pukeutuneena tummaan. fiilis kohosi kattoon. ihastelevat huudot täyttivät salin. oli vaikeuksia nähdä lavalle enää niin hyvin kun käsimeri peitti sitä. ihmiset hyppivät. tästä alkoi tunnin pituinen transsi musiikin täyttäen pään ja ajatukset.
bit crash aloitti keikan. energian pystyi tuntemaan. mä en muista ajatelleeni muuta, kuin huutamista, hyppimistä ja bändin ylistämistä. say whoooooo-ooo kolmen kappaleen jälkeen mua alko kaduttaan, että olin jättänyt neuleen päälleni. alko tuleen kuuma. silti ei voinu lopettaa riehumista.
setti jatkui, alkoi tuntumaan että tässä on oltu vasta ihan hetki ja silti tuntu ettei jaksa enää. fiilis laimeni hieman. pakko jaksaa. onneks shuu alkoi juttelemaan meille vähän ajan päästä. kertoi karkealla huonosti lausutulla englannin kiellellä (japanilaiset ei osaa puhua englantia saati lausua sitä XD on aina yhtä huvittavaa kuunnella kun ne puhuu sitä tavu tavulta katkonaisesti. silti tää kaikki annetaan niille anteeks :D niistä pidetään) olevansa iloinen, että ovat suomessa tällä keikalla. rakastamme teitä. let's go?
spiikki valmisteli meidät seuraavaan kappaleen joka energisyydellään sai koko salin huutamaan kappaleen aikana bändille vastaukseksi "EVERY NIGHT, EVERY NIGTH, MY WAY DRIVING TIME!!" -driving time albumilta now. kappaleen aikana olimme aivan fiiliksissä, ja jos taivasta ei vielä oltu tavoitettu, fiiliksen jakaminen kädestä pitämällä ja yhdessä hyppimisellä meni ainakin lähelle.
musiikkia tuli vielä monen kappaleen ajan, mutta yhtäkkiä nii, shuu, ryo ja satoshi vain katosivat lavalta. joko keikka oli ohi? oliko se todella näin lyhyt? oli se. mutta kuulin vähän juoruja, että satoshi olisi ollut kipeä, niin ehkä annamme hieman lyhyemmän keikan heille anteeksi. täydellisesti ohi keikka ei ollut vielä kuitenkaan. paras oli vasta edessä.
sali alkoi täyttyä huudoista. jossain joku aloitti encoren huutamisen, toisalla joku huusi girugameshia. aivan varma en nyt sitten ole että mitä kaikki loppujen lopuksi huusivat, mutta toimi se silti. lavalle astelivat jälleen nuo neljä miestä, jotka olivat vieneet meidät tänään lähelle taivasta. "you want more?" -yeeeeh! "YOU WANT MORE??!!" -yeeeeaaaaahh!! "DO YOU FUCKING WANT MORE??" -YEEEEAAAAAAHHHHH!!!!!
mä olin koko edellisen päivän toivonut, että soitettaisiin break down. naoki oli toivonut lempi kappalettaan evolutionia. meidän molempien rukouksiin vastattiin. kuului vain huuto BREAK DOWN!! ja mä olin taivaassa. tanssin ja huusin. seuraavana evolution.
bit crash aloitti keikan. energian pystyi tuntemaan. mä en muista ajatelleeni muuta, kuin huutamista, hyppimistä ja bändin ylistämistä. say whoooooo-ooo kolmen kappaleen jälkeen mua alko kaduttaan, että olin jättänyt neuleen päälleni. alko tuleen kuuma. silti ei voinu lopettaa riehumista.
setti jatkui, alkoi tuntumaan että tässä on oltu vasta ihan hetki ja silti tuntu ettei jaksa enää. fiilis laimeni hieman. pakko jaksaa. onneks shuu alkoi juttelemaan meille vähän ajan päästä. kertoi karkealla huonosti lausutulla englannin kiellellä (japanilaiset ei osaa puhua englantia saati lausua sitä XD on aina yhtä huvittavaa kuunnella kun ne puhuu sitä tavu tavulta katkonaisesti. silti tää kaikki annetaan niille anteeks :D niistä pidetään) olevansa iloinen, että ovat suomessa tällä keikalla. rakastamme teitä. let's go?
spiikki valmisteli meidät seuraavaan kappaleen joka energisyydellään sai koko salin huutamaan kappaleen aikana bändille vastaukseksi "EVERY NIGHT, EVERY NIGTH, MY WAY DRIVING TIME!!" -driving time albumilta now. kappaleen aikana olimme aivan fiiliksissä, ja jos taivasta ei vielä oltu tavoitettu, fiiliksen jakaminen kädestä pitämällä ja yhdessä hyppimisellä meni ainakin lähelle.
musiikkia tuli vielä monen kappaleen ajan, mutta yhtäkkiä nii, shuu, ryo ja satoshi vain katosivat lavalta. joko keikka oli ohi? oliko se todella näin lyhyt? oli se. mutta kuulin vähän juoruja, että satoshi olisi ollut kipeä, niin ehkä annamme hieman lyhyemmän keikan heille anteeksi. täydellisesti ohi keikka ei ollut vielä kuitenkaan. paras oli vasta edessä.
sali alkoi täyttyä huudoista. jossain joku aloitti encoren huutamisen, toisalla joku huusi girugameshia. aivan varma en nyt sitten ole että mitä kaikki loppujen lopuksi huusivat, mutta toimi se silti. lavalle astelivat jälleen nuo neljä miestä, jotka olivat vieneet meidät tänään lähelle taivasta. "you want more?" -yeeeeh! "YOU WANT MORE??!!" -yeeeeaaaaahh!! "DO YOU FUCKING WANT MORE??" -YEEEEAAAAAAHHHHH!!!!!
mä olin koko edellisen päivän toivonut, että soitettaisiin break down. naoki oli toivonut lempi kappalettaan evolutionia. meidän molempien rukouksiin vastattiin. kuului vain huuto BREAK DOWN!! ja mä olin taivaassa. tanssin ja huusin. seuraavana evolution.
listen to my evolution
listen to my evolution
No way, win the day
No way, I win the day
Ikinuiteiku subenante nai
No way, win the day
No way, I win the day
Tada hitotsumo fuanado nai
Subeteo kaketeru
listen to my evolution
No way, win the day
No way, I win the day
Ikinuiteiku subenante nai
No way, win the day
No way, I win the day
Tada hitotsumo fuanado nai
Subeteo kaketeru
Negaiyo todoke
viimeisenä oli vuorossa kowarete iku sekai. varmaan maailman paras keikan päättö biisi. oltiin päästy kahden edellisen kappaleen adrenaliini ryöpystä, rauhottuun kowareten haikeaan tunnelmaan. hymyä, laulua, kyyneleitä, kaveria kädestä kii. jaan tämän hetken kanssasi.
part two.
tarviitteko te nyt toista osioo? musta tuntuu et kaikki energia meni ton keikan muisteluun :'3 mä en vaan keksi nyt tähän mitään. saatte kuunnella meitä itkettäneen kappaleen
viimeisenä oli vuorossa kowarete iku sekai. varmaan maailman paras keikan päättö biisi. oltiin päästy kahden edellisen kappaleen adrenaliini ryöpystä, rauhottuun kowareten haikeaan tunnelmaan. hymyä, laulua, kyyneleitä, kaveria kädestä kii. jaan tämän hetken kanssasi.
"we'll come again! see you next time!!"
part two.
tarviitteko te nyt toista osioo? musta tuntuu et kaikki energia meni ton keikan muisteluun :'3 mä en vaan keksi nyt tähän mitään. saatte kuunnella meitä itkettäneen kappaleen
kowarete iku sekai
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti