Will you marry me, Stitch?

Part one. 

Mä olin viimeviikolla yksissä häissä. Siellä vihittiin suomalainen morsian ja skotlantilainen sulhanen. Ennen häitä ajattelin, että ihan kivaa päästä häihin taas, oon viimeks ollu häissä joskus yli 10 vuotta sitten ehkä? Eli odotukset oli ihan tavallisesta vihkimisestä ja kirkossa istumisen ihanuudesta. Ainut asia mitä vähän ehdin miettiin oli että millä kielellä vihkiminen tapahtuu.

Kirkkoon mentäessä ovella oli vastassa pari miestä, jotka kysy että ollaanko me sulhasen vai morsiammen tuttuja, engalnniksi tietenkin. Vastattuamme saatiin käsiimme ohjelma suomeksi ja meidät ohjattiin istumaan kirkon vasemmalle puolelle. En tiä oliko se ihan tavallinen tapa häissä vai ei, odottamaton se mulle oli. Aloin sen jälkeen katteleen ympärilleni, ja laitoin merkille ne useet kiltit, mihin monet skottimiehistä oli pukeutunu. cool, tykkäsin.

Kaikki tapahtui suhteellisen normaalisti paria poikkeusta lukuunottamatta. Tekstit sanottiin sitten kahdella kielellä ja vihkivalat suoritettiin suomalaisittain ja skotlantilaiseen tyyliin. Ja muuan hauska tapahtuma oli, kun piti lausua isä meidän rukous, kukin omalla äidinkielellään. Suomalaiset aloitti ensin ja lopetti myöhemmin (pidennetty versio ihan varmasti.)

Rukouksen jälkeen oli vuorossa raamatunlukua ja sitten puhe. Puheen oli kirjoittanut joku sulhasen tuttu,(koska englanti,) ja tämän jälkeen suomalainen käänsi edellä luetun tekstin. Jossain vaiheessa aloin miettii, että mikä ihme mua häirii tässä noiden kahden ihmisen puheessa. Se skotti luki ilosesti sitä puhetta paperistaa, piti taukoja ja naurahteli välillä. Välillä kirkon oikea puoli purskahti nauruun puheessa olleiden vitsien vuoksi.

Parin virkkeen jälkeen suomalainen luki paperista vastaavan version. Tasainen kuuluva ääni täytti salin. Vitsien kohdalla suomalaiset hymyilivät hiljaa paikoiltaan. Kuka sano että suomalaiset on ilosia, ja uskaltaa tehdä jotain (tässä tapauksessa nauraa ääneen?) Mä en ihan tajua, mut kai se on joku kulttuurillinen kasvatus systeemi, et ääneen ei vaan naureta, ei ainakaan kirkossa! se on vakava paikka. Musta se oli kyl vähän masentavaa, kattoo ensin kun skotit otti vihkitilanteesta kaiken irti ja suomalaiset vähän nyökkäs.

Puheen jälkeen oli vihkivalojen vuoro. Ensin suomeksi ja sitten englanniksi. Suomalainen versio: Tahdotko sinä skottisulhanen ottaa aviopuolisoksesi suomalaisen vaimon ja rakastaa häntä? - Tah-don. Ja sama toisin päin. Sitten tuli englantilaisen version vuoro. Ensin pappi sanoo mitä pitää sanoo ja mies toistaa, minä (nimi) aion rakastaa sinua (nimi) aina ja ikuisesti ja rikkaudessa ja köyhyydessä ja huonoina päivinä ja hyvinä päivinä ja plaaplaa (pitkä lista kaikkee mahdollista mitä keksii) plaaplaa ja terveenä ja kipeenä ja aina ja ikuisesti kunnes kuolema meidät erottaa. (en todellakaan muista sanatarkkaan enää kaikkea tuota) Noniin, nyt on käytetty aikaa 2kertaa enemmän ku suomalaiseen tahdon -lupaukseen ja on aika siirtyä morsiammen vuoroon suorittaa vihkivala.

Kun vihdoin valat oli suoritettu kaikilla kielillä moneen kertaan tuli the moment we've (well.. bride and goom for one) all being waiting for. Groom can kiss the bride. Ja sitten kirkkon oikee puoli räjähti ja vasen siinä pikkuhiljaa mukana. Kaikki alko taputtaan ihan hulluna, ihmiset vihelteli ja kilju onnessan ja taputti niin että kädet tuli tunnottomaks. Jos ikinä ei oo saanu kunnon aplodeja suosittelen englantilaistyylisiä häitä. Mua ihan nauratti, kuinka ne skotit oli niin ilosia ja nauravaisia ja innoissaan ja kaikkee positiivista ihan vaan kahden ihmisen puolesta. Suomalaiset tässä tapauksessa hymyilivä hillitysti paikoillaan. Ah että oon kade niille skoteille! :)

Tän jälkeen aviopari lähti kävelemään kirkosta pois ja vieraat heidän perässä. Pihalla meille annnettiin kouralliset vehnän siemeniä ja mentiin riviin kirkon ovelta autolle. Kun pari asteli pihalle heitettiin siemenet heidän päälle ja autoon ja niin onnellinen pari katosi autolla jonka takaikkunassa luki just married.

Saitteko te jonkinlaisen käsityksen nyt tästä aiheesta? Miten suomalainen iloinen kulttuuri eroaa esim. skoteista.

Part two.

Mun veli ja sen tyttöystävä oli viettämässä 2kk Jenkeissä ihan vaan koska ne halus. Tuolta niiden blogista löytyy sit enempi tapahtumia paikan päältä, mä kerron nyt vaan sen kun ne tuli takasin Suomeen.

Tais olla tiistai-ilta, kun olin huonees tekee taas vaiheeks jotai matikanläksyjä ja kiittään kaikkee siitä, että mulla ei oo muuta elämää kun ne matikanläksyt. Mulla meni hermot niihi siinä 10 min sisään. Sit kuulen ku isi huutaa keittiöst et HEEEEIIII TATU JA SUVI TULIII!!!! Siitäpä mä sitte ihan ärtyneenä niistä läksyistä meen sanoo niille moi ja juttelen kaikkee kivaa. Ja heti alkajaisks ne alko kaivaa laukuista tuliaisia. Whoo, takuuvarma keino piristää ärsyyntynyttä pikkutyttöö :''''D

 Kun Tatu kaivo laukustaan muovipussin jos oli Disney land -linna. Mulla tuli heti mieleen se kun Tatu oli just ennen matkaa kysyny mitä haluisin tuliaisiks, enkä ollu keksiny heti mitään. Seuraavaks se otti sieltä pussista pienemmän pussin, josta pilkisti sininen pää. ääääääääääääääääää ihanaa <33333 ;____; halihali tui sain oman Stitchin kun halusinkin :3333 Sit mulla tuli viel nopee mieleen, kun Tatu oli kirjottanu blogiinsa "ja Disney landista saattoi jotain tuliaisiakin tarttua mukaan."

NOTTUI!! kattokaa ny sitä! + Tatun kortit

Kyynelten kieltämistä ja kuolleita harhoja

Part one.

Oon neljä päivää heränny 7aikaan ja nyt jo muhun on tarttunu toi heräämisaika, eli en nyt viikonloppunakaan nukkunut sen pidemään. Mietin että mitenköhän sitä aamun kuluttais ja päädyin kattoon yhen ff-leffan.

Final Fantasy VII Advent Children alko jollain takaumalla Final Fantasy VII:n pelistä. Eka reaktio oli "TUIIII!!!! TUOLLA NE KAIKKI ON IHKUS POSES!! <333 " (eli oon pelannu kyseisen pelin läpi joskus pari vuotta sitten ehkä) Leffan alko ja ekat hahmot, jotka leffas näytettiin oli Tifa ja tietenkin Cloud. Sitten se pieni Marlene, onko se nyt sit Barretin sisko vai mitenkähän.. (ei voi muistaa, liian kauan pelistä x''D )

Cloud hiipparoi sillä ihkulla moottoripyörällään jossain aavikolla ja yhtäkkiä sinne saapuu 3 jotain random Sephiroth tyylistä äijää, jokka ottaa asiakseen alkaa tappeneen Cloudin kans. No ei siinä mitää, tappelu ei ees lopu, friikki-ihmiset perääntyy. Ja sitten hups, Cloud päätyy Rufuksen ja Renon luo keskustelee näistä oudoista tyypeistä, ja siitä outo ja tasainen juoni sitten alkaa.

Osalla kaupungin lapsista ja Cloudilla on pahis sairaus, geostigma, joka jotenki liittyy johonkin elämänvirtaan ja Jenovaan. Lapset huijataan pois, ja niist tehdään reagoimattomia kätyrinukkeja. Se juoni saattaa mennä siinä, että välillä tulevien Aeris ja Sephiroth harjojen välis Cloud pelastaa ne lapset siltä sairaudelta ja samalla koko maailman. Eikö kuulosta realistiselta ja ihannoitavalta?

Sitten ku tästä turhasta Cloud ja Tifan huoli Cloudista -hössötyksestä on päästy eroo alkaa pääasia, eli kaupungin tuhoomis taistelu. Yllättäen vanha tiimi löytää tiensä taisteluun ja ne alkaa hakkaan paikalle ilmestynyttä robottiliskolohikäärmejotain. Ne ei ees pärjää sille, ennen ku Cloud the Hero saapuu paikalle ja lähtee hyppiin sitä lentävää konetta kohti. Valitettavasti pahis liitelee koko ajan ylemmäs, mutta ei hätää! Vuoron perään kaikki vanhasta jengistä heittää, potkii, huitoo ja lyö Cloudia koko ajan ylemmäs. Lopulta Cloud läpäsee pahiksen tekemän valosädetapporäjähdepommin Aeris harhailun avulla ja huitasee ihkulla miekallaan sitä ultimateliskoo.

Mutta ei kaikki vieläkään tässä! Koska eräs pakollinen juonellisesti täydellisen turha taistelu puuttuu vielä, niin yks niist pahisäijistä, jokka nyt siis on jotenki yrittäny saada "äitinsä" pään ja solut ittelleen ihan vaan sen takia, et ne vois uudelleensyntyä, saavuttaa lopulta tavoitteensa ja muuttuu keneksi muuksi kun Sephirothiksi! Näin hienosti Cloud pääsee taisteleen Sephirothia vastaan jeejee. Cloud voittaa ja kaikki on ilosia! Paitsi hupsis, nyt toinen pahis ampuu Cloudin. Eiku oho ei se kuollu siltikää o.o Se herää henkiin jostain kirkon altaasta (oleellisesti uuden Aeris harhan jälkeen) koko kylän ollessa toivottamassa hänet takaisin. Ja näin on maailma taas kerran pelastettu, kiitos ff sankarin!

Kun koko elokuvan tarina on saatu nyt kunnialla päätökseen aletaan kattoon, mitä siihä jäi käteen. Mä en oo ihan varma oliko koko leffassa juonen kannalta mitään järkee, muuta ku se et saa ihkuttaa hahmojen uudelleen näkemistä ja aww tui reaktioita. Leffa tuntu olevan pakolla väsätty jokin suositulle pelille, ja pelin fanit varmasti katsovat leffan 2kertaan ehkä jopa. Muille siitä ei taida irrota oikein mitään.

Yks ihana kohta leffassa oli, kun Tifa oli kirkon raunioita kattelemassa (siis Cloud asu siel ilmeisesti..) ja sinne tuli yks niist pahis ihmisistä ja ne alko tappeleen. Ah sitä energiaa ja kateutta, kun pahis jätkä heitteli Tifaa ympäri kirkon seiniä, eikä Tifalle ikinä tapahtunu mitään, laskeutu vain sulavasti ja ilmeisesti pysy ihan siinä pystysuoralla seinällä putoomatta. Mun melkei alko tekee iteki mieli alkaa treenaa jotai karatee tai judoo, kun katteli sitä kun suhteellisen hento tyttönen heittelee semmosta järkyttävää äijää siel. Ja koomisinta oli kun Tifa oli voittanut alkoi jostain kuulua ff voittotunnari. Tifa katteli ympärilleen ja yritti ettiä äänen lähdettä, kun tunnari tuli uudelleen. Sitten pahis nousi jostai kivikasan alta ja vastas puhelimeen; se ei ole täällä. En minä itke!

Jeps, eli turha leffa kaikille muille paitsi ff vii:n pelaajille, joille suosittelen leffan katsomista kerran ja vahingossa.

Part two.

Yeah, eli siis eka kouluviikko on takana! whoooooo. Mielipide koulusta tällä hetkellä, että se on rasittava paikka joka saa mut viel mielenterveysongelmaiseks. Ei siinä muuten mitään, mutta ne samat pienet pari juttua mitkä ei ikinä muutu.

Mä halusin lopettaa saksan opiskelun, ja pitkän harkinnan ja rohkeuden keräämisen jälkeen kävin sanomassa asiasta opettajalleni. Ekana mulle sanottiin sitten että mikä muu sulla tässä on syynä ku laiskuus???!! No oikeestaan.. Mullahan oli parikin syytä, ja ekana sanoin että nokun sekotan saksan ja ruotsin keskenään ja.... HÖPÖHÖPÖ mietit tätä vielä ja mietin kans, ja meil ei ees oo saksaa täs jaksos. noni oliko muuta? hyvä, moikka sittte. Eh....... siiis MITÄ just tapahtu?? O_O

Ei mun mieli kuulkaas muutu vaikka mä nyt odottaisin viel seuraavaan jaksoon. Mä oon miettiny sitä jo koko kesän, ja seuraavassa jaksossa saatan sitten kuolla tämän asian takia..... Mutta nojuaa. Munhan päätös se on, kuitenkin. Ja niinku meidän opo sanoo, syyks ei kelpaa se ettei jaksa kattella opettajan naamaa, niin eihän mulla edes ole koko syynä se :P No ei oikeesti, mun mielest se ope on vaa vähä pelottava x'D